Olen tänä syksynä pitänyt Etelä-Karjalan kansalaisopistossa kodin raivaamiseen liittyvää kurssia. Kurssi tuli lähes täyteen ja kolmesta kurssikerrasta on enää yksi jäljellä. Keskustelut ja kokemusten jakaminen ovat olleet antoisia kurssilaisten kesken, olen nauttinut suuresti kurssilauntaista.
Seuraavaksi vuorossa on vaatekaappi hallintaan-kurssi, jolla on vielä vapaana muutama paikka. Myös kevätkaudella pidän sekä kodin tavarapaljous hallintaan-kurssin että vaatekaappi hallintaan-kurssin.
Myös kotona on raivattu. Lapset ovat kasvaneet pituutta uskomatonta vauhtia ja eilen veimme neljä kassillista lastenvaatteita vaatekeräykseen. Alunperin suunnittelin kirpputoripaikan vuokraamista, mutta tällä hetkellä elämä on sen verran hektistä ettei kirpputoripöydän päivittäinen siistiminen kiinnosta edes ajatuksena. Ja koska lahjoittaminen on helpoin tapa päästä tavarasta eroon, niin miksi ei. Lasten vaatekaappi on siis saatu hallintaan, olisi käytävä myös oma vaatekaappi jälleen läpi. Keväällä oma työnkuvani muuttui melko radikaalisti ja olen sen myötä puolen vuoden aikana hankkinut uusia vaatteita enemmän kuin ehkä normaalisti olisin. Olen pitänyt koko vuoden ajan kirjanpitoa siitä kuinka paljon kulutan omiin vaatteisiini eikä luku kuitenkaan mikään suunnaton ole. Tällä hetkellä odottaa myös yksi kangaspalanen hetkeä jolloin ehtisin ompelemaan sen itselleni vaatteeksi asti. Syksyn myötä tekisi mieli myös hautautua nojatuoliin sukkapuikkojen ja lankakerän kanssa, mutta ulkoilu koiranpennun kanssa on tähän mennessä vienyt voiton joka ilta.
Oman kodin tavarapaljous tuntuu tällä hetkellä vähän liian suurelta ja mieli tekisi karsia. Työt ja kesällä taloon tullut koiranpentu vievät kuitenkin tällä hetkellä leijonanosan ajasta, joten ajan löytäminen on ollut hankalahkoa. Mutta pieni pala kerrallaan tavarapaljous saadaan hallintaan ammattijärjestäjänkin kotona.
Kesä ja syksy ovat menneet mukavissa merkeissä. Nykyinen päivätyöni on ollut suunnattoman antoisaa, juhannuksena meille tullut koiranpentu on sulattanut sydämeni ikuisiksi ajoiksi ja olen käyttänyt vapaa-aikani mukavien asioiden parissa: olen lukenut kirjoja (joista myös pidän kirjanpitoa), käynyt koiranpennun kanssa pentukurssilla ja ollut kesämökillä mahdollisimman paljon. Alkusyksystä liityin takaisin facebookiin, mutten ole asentanut fb-sovellusta kännykkääni enkä tablettiin. Avaan facebookin työpäivän aikana, mutta viikonloput ja illat menevät ilman facebookia. Elämä tuntuu tällä hetkellä kiireiseltä ja mukavalta samaan aikaan.
