Blog

Welcome to my blog

Olo

Mitä luen nyt? Kirjasuositukset koronan aikana

Kirjasuositukset ovat olleet kova sana koronarajoitteiden aikana. Lukeminen on valtavan hieno keino saada aika kulumaan kotona. Mutta kuka muu on huolissaan siitä, että tulee lukeneeksi kirjastosta kotiin kannetut kirjat ennen kuin rajoitteita puretaan ja kirjastoja avataan? Tässä tulee joka tapauksessa omat kirjasuositukset tältä ajalta, näitä kirjoja olen koronakaranteenin aikana lukenut.

Sananen vielä varsinaisesta lukemisesta: pidän itse äänikirjoista, mutta e-kirjoja en nykyisin juurikaan lue. Ruutulaitteilla tulee vietettyä aikaa liiankin kanssa eikä oma ikänäkönikään enää oikein pidä e-kirjoista. Rutiineihini kuuluu lukeminen juuri ennen nukkumaan käymistä, eikä mobiililaitteiden valo tunnu iltaisin mukavalle.

Luettavaa koronan aikaan

Kun tuli tieto kirjastojen sulkeutumisesta, kannoin lasten kanssa kolme kassillista luettavaa kotiin. Nyt mietityttää, että kirjat on luettu ennen kuin kirjastot avataan, sillä tuolloin – maaliskuun puolivälissä – en tullut ajatelleeksikaan, että kirjastot voisivat pysyä suljettuna vielä 13. huhtikuuta jälkeenkin. Lähtö kirjastoon tuli tuolloin melko äkkiä, joten silloin jäi kaikki kirjasuositukset käymättä läpi ja lainasin kirjoja melko umpimähkään. Minulla on aina puhelimen muistiossa ylhäällä kirjalista, jossa on muistissa kirjoja joita haluaisin lukea, ja tallentelen kirjasuosituksia myös Goodreadsissa, mutta pienestä sivukirjastostamme löytyy harvemmin suoraan hyllystä sitä kirjaa, jota olen havittelemassa. Lainaaminen tapahtuu usein melko umpimähkään ja silloin mietityttää kovasti tuliko käteen täysosuma vai täysi huti.

Olen lukenut Margaret Atwoodin Herran tarhurit-kirjan, joka on trilogian 2. osa. Kun nyt kerran tämän trilogian lukeminen lähti aivan väärässä järjestyksessä, niin siinä olen pysytellyt. Olen lukenut nyt myös siis 3. osan, mutta sarjan ensimmäinen osa vielä lukematta. Trilogian 3.osa, Uusi maa, kuten Herran tarhuritkin, on hyvin mielikuvituksekas teos. Maailman yli pyyhkäissyt rutto on hävittänyt ison osan ihmiskunnasta ja pieni osa jäljelle jääneestä ihmiskunnasta yrittää selvitä. Arkeen kuuluu gemakkojen, älykkäiden mutanttisikojen, välttely sekä varsinkin verikuulaveteraanien kaihtaminen. Sitten leiriin ilmestyy ryhmä crakelaisia, lempeäksi jalostettu ihmisrotu, jonka oli tarkoitus korvata ihmiset.

Sumu on varmaan ensimmäinen lukemani islantilaisen kirjailijan teos. Ja jos islantilaiset kirjoittavat näin hyvin, niin tämä ei jää viimeiseksi! Kirja alkaa, yllätys-yllätys, sumussa, kun kaksi pariskuntaa eksyy automatkallaan Islannin erämailla. Etsiessään reittiä takaisin tielle, he törmäävät seinään keskellä-ei-mitään. Sumun keskellä, törmätyn rakennuksen pihapiirissä, asuu vanhempi pariskunta, joka hieman vastentahtoisesti suostuu majoittamaan matkaajat, sillä nelikon auto hajoaa seinään törmätessä. Tästä alkaa piinaava kokemus ja selittämättömät asiat. Tätä kirjaa lukiessa on välillä epämukava olo, sillä kirja pitää tiukasti otteessaan. Kirjan lopussa mietin mitä oikein tapahtui, vai tapahtuiko törmäyksen lisäksi kuitenkaan mitään muuta.

Tiina Raevaaran Laukaisu on kirja toteutumattomista toiveista sekä elämästä, joka on pikkuhiljaa luisunut raiteiltaan. Kertojana on Pauliinan, perheenäidin, entinen koulukaveri, joka kertoo siitä tietystä päivästä. Pauliinan mies Kerkko on ollut jo vuosia masentunut, eikä Pauliina itsekäään voi hyvin. Kerkko on puhunut jo monta kertaa ampuvansa itsensä ja Pauliina mietii millä tavoin elämä muuttuisi, jos Kerkon kaiken nielevä masennus ja totaalinen viha viimein loppuisi. Pauliina yrittää pyörittää arkea parhaansa mukaan ja vie kaksoset esikouluun. Laukaisu on kirja mielenterveysongelmista ja osittain ahdistavaakin luettavaa, sillä tekisi mieli tempaista Pauliina irti elämästään, tyynemmille vesille.

Olen lukenut pari Murakamin kirjaa, mutta en osaa sanoa pidinkö niistä vai en. Joten nappasin kirjastosta tämän kirjan mukaani voidakseni selvittää tätä asiaa. Tanssi tanssi tanssi on itsenäinen jatko-osa Suurelle lammasseikkailulle, jota en tietenkään ole lukenut. Se vuorostaan on kuulemma loistava kirja, joten sekin lienee etsittävä käsiini. En nimittäin vielä tämän kirjankaan luettuani osaa sanoa pidänkö Murakamin tyylistä. Kirjan pääosassa on 34-vuotias mies, joka freelancena kirjoittaa sellaisia tekstejä kuin pyydetään. Elämässään hän ajelehtii ilman sen kummempaa päämäärää, mutta sitten tulee pakottava tunne palata neljän vuoden takaisiin maisemiin Delfiinihotelliin, jossa hän vietti ihania hetkiä salaperäisen Kikin kanssa. Sitten on luvassa vähän maagista realismia, filmitähtejä, lasten kaitsemista, luksusprostituoidun murha sekä ruoan laittoa.

Olen aiemmin lukeni Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys, joka ei suotta ole klassikko. Kirja oli hulvaton sukukronikka. Rakkautta koleran aikaan kertoo kahdesta miehestä, jotka rakastavat samaa naista. Fermina Daza, kaunis nuorinainen, valitsee puolisokseen miehistä toisen, tohtori Juvena Urbinon, ja rakkaudessaan pettynyt Florentino Ariza vannoo itsekseen ikuisen rakkauden valan Fermina Dazalle. Vuosia myöhemmin 76-vuotias jokilaivayhtiön toimitusjohtaja saapuu hautajaisiin ja sanoo leskelle ”Olen odottanut 51 vuotta, 9 kuukautta ja 4 päivää vannoakseni teille vielä kerran ikuisen uskollisuuteni ja kuolemattoman rakkauteni valan.” Tätä kirjaa olen kuunnellut äänikirjana Storytelissä, lukijana on Jukka Pitkänen.

Tällä hetkellä olen aloitellut Terhi Törmälehdon Vaikka vuoret järkkyisivät kirjan, joka kertoo Elsasta. Elsan tarinaa seurataan kahdessa ajassa; kainuulaisena lukiolaistyttönä, kun tämän usko vahvistuu helluntalaisuuteen sekä kuusi vuotta myöhemmin, kun Elsa on Kolumbiassa ja tapaa sissien vankeudesta vapautuneen Manuelin. Elsa odottaa sitä hetkeä, että saisi Herralta kielillä puhumisen lahjan, sekä kipuilee maallisten ihmisten kanssa.

Odotan, että saisin käsiini seuraavat kirjat; Jussi Adler-Olsenin Aakkostalon, Ari Turusen Mulkerot-patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja sekä saisin malttia kuunnella loppuun Kristin Hannahin Satakielen, se kun on jäänyt roikkumaan. Mikäli kirjastot pysyvät suljettuina vielä pitkään, löytyy omasta kirjahyllystä jotain luettavaa äärimmäiseen hätään. Ja onneksi on äänikirjat <3.

Voitko kertoa omat kirjasuositukset, joiden pariin voi uppotua luppoajalla ja iltaisin? Erityisellä kiitollisuudella otan vastaan äänikirjasuositukset, jotka sopivat myös 1. ja 3.luokkalaiselle. Risto Räppääjät on kuunneltu läpi, Enid Blytonin Seikkailujen saari oli hyvä myös omasta mielestäni. Suurimmassa huudossa on kuitenkin Knalli ja sateenvarjo, joita lapset jaksavat kuunnella kerta toisensa perään.

You Might Also Like


1 Comment

  1. […] kaikki rajat kiinni. Jos nämä eivät vielä riitä, voit lukea lisää kirjasuosituksiani täältä ja […]


Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.