Jouluaatto on jo ylihuomenna. Jotenkin tänä(kin) vuonna joulu tuli ihan yht’äkkiä. Viime päivät ovat menneet työn merkeissä ja kotona on miljoona jouluasiaa tekemättä, mutta se mitä ei keretä saa jäädäkin tekemättä.
Joulukuusi on koristeltu viime viikonloppuna ja kuusenjalkaan saa kaataa päivittäin ison määrän vettä. Joulukuusi on tänäkin vuonna omasta metsästä ja se häviää ulkonäössä tuuheille amerikkalaistyylisille kuusille, mutta komea tällaisesta harvastakin kuusesta tulee, kun siihen riittävästi valoja ja koristeita laitetaan. Vettä saa kaataa kuusenjalkaan päivittäin varmaan litran verran, mutta pysyypä neulaset kiinni!
Karjalanpiirakoita on paistettu kasa, ja syöty kasa, joten uuden satsin joutuu tekemään.
Yritin elämäni ensimmäistä piparkakkutaloa jokin aika sitten, mutta hermot ei kestä. Eikä taidot.
Saaristolaisleipää vehnähapanjuurella tulee tänäkin vuonna tehtyä. Lakritsipaloilla täydennettyä ja tänä vuonna aion kokeilla myös kuivatuilla karpaloilla ja pähkinöilläkin.
Porkkanalaatikon taidan tehdä tänäkin vuonna kookosmaitoon keitettyyn riisipuuroon ja sienisalaatti ja rosolli täytyy olla myös omatekoiset!
Itselleni joulussa on nykyisin tärkeintä syöminen. Olen valmistautunut joulun syöminkejä varten jo neljän viikon ajan osallistumalla Concept2:n jouluhaasteeseen, jossa 29 päivän aikana kiskotaan soutulaitteessa joko 100km tai 200km. Sain itse aikaiseksi 103km, mikä on varsin hyvä tulos näin soutua inhoavalle.
Jouluna aion rauhoittua neulomaan sukkaa, lukemaan kirjaa ja avantouimaan, toivottavasti tapaninpäiväsauna kesämökillä onnistuu myös.
